Viime viikon sairastelu on nyt ohi, ja viimeiset päivät hostellissa menneet.. Tänään on siis edessä muutto paikalliseen "ylioppilaskylään", Studentski gradiin. Minulla on pieni aavistus, että jo pelkkä muutto itsessään on seikkailu, puhumattakaan itse alueella asumisesta. No, muutosta ja muusta kerron pian.
Sunnuntai oli tosiaan sisäaktiviteettipäivä, ja päätin leipoa korvapuusteja täällä hostellilla, koska hostellin väki halusi maistaa jotain perinteistä suomalaista. Muistan jo Venäjällä pullaa leipoessani päättäneeni, etten enää ikinä koita leipoa ulkomailla.. No, tämä lupaus oli valitettavasti päässyt unohtumaan. Muistakaa te, että älkää ikinä, missään olosuhteissa, koittako leipoa pullaa maassa, jossa ette voi olla varmoja kaikkien aineksien saatavuudesta. Erityisesti leivinpaperin saatavuus on hyvä tarkistaa etukäteen, ellet halua voidella peltiä. Tällä kertaa pullanleipomisprosessi meni muuten käsikirjoituksen mukaan, mutta...
a) Kaupassa ei ollut jauhemaista kardemummaa, joten ostin siis kokonaisia.
b) Leivinpaperi oli kaupasta loppu, joten pyysin toista hostellin asukasta tuomaan omalta kauppareisultaan toisesta kaupasta. Hänkään ei löytänyt. Lähdin etsimään kauppaa, jossa hostellin työntekijä arveli olevan leivinpaperia. En löytänyt kauppaa. Lähdin kaukaisempaan, tietämääni kauppaan. Kauppa oli kiinni. Kävelin torille. Torilta löytyi kauppa, joka näytti siltä, että sieltä voisin vihdoin löytää etsimäni. Myyjä ei osannut juuri englantia eikä venäjää, enkä minä tiennyt, mikä on leivinpaperi bulgariaksi. Esitin siis pantomiimilla "Leipuri Hiiva" -laulua, ja toivoin, että mies ymmärtäisi, mitä haen. Sain eteeni kattiloita, vuokia, foliota ja lopulta leivinpaperia. Helppo homma, meni vain pari tuntia.
c) Hostellissa ei ollut kardemumman jauhamista varten morttelia tai muitakaan sopivia välineitä, hakkasin kardemumman pienemmäksi siis lihanuijalla.
d) Hostellissa ei ollut tietenkään myöskään kaulinta korvapuustitaikinan kaulimista varten. Shaker kävi myös hyvin.
e) Pullia tuli kaksi pellillistä. Toinen pellillinen kärähti.
Eli normaalisti parin tunnin hommaan meni täällä koko päivä. Kunnollisia syötäviä pullia tuli yhdeksän, mutta myös palaneet syötiin. Pullista tuli rumia. Kaikki kuitenkin tykkäsivät - ei turha päivä.
Kiitoksena leipomisestani hostellin työntekijät ovat tarjonneet minulle jos jonkinlaista ateriaa. Tiistaiaamuna sain perinteisen bulgarialaisen aamupalan eli banitsaa ja bozaa: sirene-juustotäytteisiä pasteijoita (tosi hyviä ja rasvaisia) sekä vehnästä valmistettua makeaa, pahanmakuista juomaa. Banitsoja on tullut syötyä turhan usein, ja bozaa tuskin enää kovin usein haluan maistella.
Oon aivan ihastunut paikallisiin vihanneksiin ja hedelmiin, ne on niiin hyviä! Niitä ei kyllä täällä kannata ostaa kaupasta vaan ehdottomasti torilta - ne on siellä sekä halvempia että paremman makuisia. Kuvassa hienostunut kuva ostosreissulta, jolloin mukaan tarttui kaikkea kilo, yhteensä 2 euroa...
Pelattiin ukrainalais-brittiläis-suomalaisessa seurassa mun suosikkipeliä, Monopolia! Britit ja minä yritettiin pelata sääntöjen mukaan, ukrainalaiset halusivat keksiä omia sääntöjä. Maistettiin myös Bulgarian kansallisjuomaa, rakijaa.
Niin, ja kuka voitti pelin?
No minä. Tietysti.
Värityskerho. Huomaa kuvissa toistuva kuvauksellinen vesilasini.
Eilen viimeisen iltani kunniaksi hostellin työntekijät yllättivät minut herkuilla :) Tämä on kyllä ihan paras paikka, täällä tuun kyllä useasti käymään, vaikka en enää yövykään!
Ja eikun muuttohommiin...
-Saija
a) Kaupassa ei ollut jauhemaista kardemummaa, joten ostin siis kokonaisia.
b) Leivinpaperi oli kaupasta loppu, joten pyysin toista hostellin asukasta tuomaan omalta kauppareisultaan toisesta kaupasta. Hänkään ei löytänyt. Lähdin etsimään kauppaa, jossa hostellin työntekijä arveli olevan leivinpaperia. En löytänyt kauppaa. Lähdin kaukaisempaan, tietämääni kauppaan. Kauppa oli kiinni. Kävelin torille. Torilta löytyi kauppa, joka näytti siltä, että sieltä voisin vihdoin löytää etsimäni. Myyjä ei osannut juuri englantia eikä venäjää, enkä minä tiennyt, mikä on leivinpaperi bulgariaksi. Esitin siis pantomiimilla "Leipuri Hiiva" -laulua, ja toivoin, että mies ymmärtäisi, mitä haen. Sain eteeni kattiloita, vuokia, foliota ja lopulta leivinpaperia. Helppo homma, meni vain pari tuntia.
c) Hostellissa ei ollut kardemumman jauhamista varten morttelia tai muitakaan sopivia välineitä, hakkasin kardemumman pienemmäksi siis lihanuijalla.
d) Hostellissa ei ollut tietenkään myöskään kaulinta korvapuustitaikinan kaulimista varten. Shaker kävi myös hyvin.
e) Pullia tuli kaksi pellillistä. Toinen pellillinen kärähti.
Eli normaalisti parin tunnin hommaan meni täällä koko päivä. Kunnollisia syötäviä pullia tuli yhdeksän, mutta myös palaneet syötiin. Pullista tuli rumia. Kaikki kuitenkin tykkäsivät - ei turha päivä.
Tällä viikolla on ollut myös monenlaista muuta ohjelmaa, mutta koska varoitukseni pullanleipomisesta kesti pidempään kuin kukaan toivoi, esittelen muita juttuja kuvien avulla.
Huom! Olen ollut myös muualla kuin hostellissa, vaikka kuvista sitä ei juuri huomaa. Täällä vaan on ollut nyt kivempaa kuin ulkona kylmässä :)
Kiitoksena leipomisestani hostellin työntekijät ovat tarjonneet minulle jos jonkinlaista ateriaa. Tiistaiaamuna sain perinteisen bulgarialaisen aamupalan eli banitsaa ja bozaa: sirene-juustotäytteisiä pasteijoita (tosi hyviä ja rasvaisia) sekä vehnästä valmistettua makeaa, pahanmakuista juomaa. Banitsoja on tullut syötyä turhan usein, ja bozaa tuskin enää kovin usein haluan maistella.
Niin, ja kuka voitti pelin?
No minä. Tietysti.
Värityskerho. Huomaa kuvissa toistuva kuvauksellinen vesilasini.
Ja eikun muuttohommiin...
-Saija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti